Lahden Partiosissien historiaa

Lippukunnan perusti vuonna 1938 Hennalan varuskunnassa
palveleva luutnantti Jouko Mehtonen ja hän saikin innookkaan poikajoukon mukaan. Nimiä voisi mainita Mauri Nordberg, Bruno Ryynänen, Jorma Lehto, Raimo Hammar ja Pentti Heino. Ripeän alun merkkinä voisi mainita lippukunnan organisoima leikkikenttätoiminta, jota oli kahtena kesänä ennen talvisotaa Liipolanmäen reunaan raivatulla kentällä. Talvisodan sytyttyä toiminta katkesi sotien ajaksi. Lippukunnanjohtaja Jouko Mehtonen kaatui talvisodan loppuvaiheessa. Sotien jälkeen kotiutui lahteen vaasalainen Reino Rajala, joka herätteli Lahden Partiosissit toimintaan. Samalla hän lähti muuttamaan lippukuntaa meripartioksi tai niinkuin silloin sanottiin järvipartioksi. Hänellä oli kokemusta vesitoiminnasta Vaasan ajoilta oltuaan mukana meripartiolippukunta Luodon Poikien toiminnassa.

Lippukunnanjohtajaksi valittiin Saul Weckström ja häntä seurasi Reino Rajala, Martti Pitkänen, Jonne Patrikainen, Timo Rauske, Erkki Laitinen, Lasse Lappalainen ja viimeksi Pasi Salminen. Sodan jälkeen koko Suomen partiotoimintaakin ajatellen oli Suomen Partiopoikajärjestön suurleiri Vierumäellä kesällä 1948. Leiriin osallistui monta kymmentä poikaa Partiosisseistä. Jotta meripartion toiminnot tulivat mahdollisiksi, hankittiin 40-luvulla puinen, kahvelipurjeinen purjealus tähän tarkoitukseen. Se kulki yleensä kutsumanimellä "Luuppi", vaikka silä oli hienompikin nimi Suomen Joutsen. Sen rinnalla oli toinenkin pienehkö purjevene. Näitä seuranneita veneitä olivat v. 1956 hankittu Pamir, joka oli käytössä vain yhden purjehduskauden ja seuraavana vuonna hankittu Flirt, Joka oli käytössä vuoteen 1963. V.1964 hankittiin Turusta moottoripurjehtija Klumpeduns II. Klumpedunsin syrjäytti v. 1982 Ohlson 29-vene Joutsikki II, joka on käytössä edelleen.